Nemi tietää

Ja sitten: 45 ikävuoteen saakka elämä on valmiiksi määritelty - ei tarvita ketään sanomaan mitä pitäisi tehdä, sillä tiedät sen jo: pitää saada hyviä numeroita koulussa, hankkia hyvä palkkainen työ, tavata se oikea ja saada lapsia. Ja tämä tekee sinut onnelliseksi. Ehkä nämä asiat eivät teekään sinua onnelliseksi - mutta suoritat ne kaikesta huolimatta, jotta muut luulisivat sinun olevan onnellinen. Elämysmatkailun edelle menevät uuden ruokapöydän ja keittiön verhojen ostaminen, ja tyhjyys vain kasvaa...

Yhtenä päivänä sitten heräät ja huomaat elämäsi rajallisuuden ja että jokainen minuutti on arvokas. Alat matkustella, vietät aikaa ystäviesi kanssa, tartut vihdoin tilaisuuksiin joihin et ennen rohjennut tarttua ja mahdollisuuksiin joilla rikastaa elämääsi - ja vihdoin uskallat todella elää.

...kunnes maailma potkii takaraivoosi ja selittelee, että se mitä koet on täysin normaalia, olet yhä kuten muutkin ja se on vain tavallinen reaktio silloin, kun tulee tietoiseksi omasta kuolevaisuudestaan. Se menee pian ohi. Ja näin keinahtelet takaisin unettomaan uneen. Ja sitten on liian myöhäistä.

-Nemi-

Ja juuri näinhän se on, turha edes kapinoida vastaan.